Aineettoman pääoman strategia – strategisen johtamisen ja aineettoman pääoman yhdistäminen
Ihmisten luoma aineeton pääoma on jatkuvan kilpailuedun lähde, jota ei ole riittävästi ymmärretty ja huomioitu yritysten strategisessa johtamisessa. Useissa tapauksissa yrityksen markkina-arvo on huomattavasti tasearvoa korkeampi. Yrityksen todellinen kokonaisarvo perustuu voimakkaasti henkilöstön osaamiseen, organisaation kyvykkyyteen ja asiakassuhteiden hallintaan. Siihen liittyy myös muita tärkeitä arvoa tuottavia elementtejä, joita yritysjohdon tulee tunnistaa ja käyttää yritystä kehittäessään. Yritysten kilpailukykyä voidaan vahvistaa käyttämällä tehokkaammin ihmisten luomaa aineetonta pääomaa. Tähän tehostamiseen tarvitaan yhä parempia määritelmiä, menetelmiä ja välineitä aineettoman pääoman kehittämiseen ja sen hallintaan sekä erityistä aktiivisuutta aineettoman pääoman huomioimisessa yritysten strategisessa päätöksenteossa. Strategisen johtamisen teoriat sisältävät aineettomia menestystekijöitä, mutta aineettoman pääoman malleja ei strategian tekemisessä hyväksikäytetä. Aineettoman pääoman käyttöä ei empiirisissä strategisen liikkeenjohdon tutkimuksissa juurikaan esiinny.
Tässä väitöskirjassa on paneuduttu rakentamaan kokonaisvaltainen aineettoman pääoman rakenne, käsitteistö, malli ja menetelmä, joiden avulla aineeton pääoma voidaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin huomioida strategisessa johtamisessa ja päätöksenteossa. Näin voidaan luoda strategioita ja strategisia suunnitelmia, joissa aineeton pääoma on aiempaa paremmin huomioitu. Luotua mallia ja menetelmää on empiirisissä tutkimuksissa testattu neljässä eri case yrityksessä sekä strategian tekemisessä että strategisten toimenpiteiden suunnittelussa. Väitöskirjatutkimus tukee johtopäätöstä, jonka mukaan aineeton pääoma tulisi aiempaa paremmin huomioida strategisessa johtamisessa ja tämä voidaan aikaansaada hyödyntämällä rakennettua aineettoman pääoman käsitteistöä, mallia ja menetelmää. Case tutkimukseen osallistuneet henkilöt ovat kommentoineet mallin tuomaa hyötyä monin tavoin. Niistä esimerkkinä erään johtajan arvio: ”Aineettomien elementtien vahvempi huomiointi strategian tekemisessä avaa mahdollisia uusia kilpailuetuja, joihin ei muutoin ehkä olisi kiinnitetty huomiota.”
Tutkimuksen mukaan yleinen käsitys, että yrityksen markkina-arvo koostuu tasearvosta ja aineettomasta pääomasta, kaipaa selkeästi kehittämistä. On tilanteita, joissa yrityksen tasearvo ja aineeton pääoma pysyvät muuttumattomina, mutta yrityksen markkina-arvo muuttuu. Tämä antaa aihetta kehittää edellä mainittua markkina-arvon tai sitten aineettoman pääoman määritelmää. Tässä tutkimuksessa syntyneellä löydöksellä saattaa näin olla merkittäviä vaikutuksia aineettoman pääoman tutkimusalaan ja strategiseen johtamiseen. Väitöskirjan, nimensä mukaisesti, tarkoituksena on yhdistää aineeton pääoma yrityksen strategiseen johtamiseen ja päätöksentekoon. Näin saadaan aikaan strategia, jossa aineeton pääoma on aiempaa tehokkaammin huomioitu.
